Sarjainnostuja innostuu jälleen!

Sarjainnostuja on palannut innostumisen äärelle. Pari kuukautta siihen meni, mutta Sarjiksen yleinen tilanne alkaa olla ennallaan. Mitä siis tapahtui?

Sarjainnostujan edellinen blogikirjoitus julkaistiin 23.11.2015, jolloin innostus, tuo yleensä ehtymätön runsaudensarvi, tuntui kuivuvan lähes olemattomiin. Tavallisesti moneen suuntaan tempoileva Sarjis ei innostunut oikeastaan mistään — kaikkein vähiten ”vähän jo nähdystä” blogiprojektista — mutta pitkäjänteisyys näyttää sittenkin voittavan. Usein Sarjiksen innostuksille käy kalpaten viimeistään siinä vaiheessa, kun vaikkapa jokin ulkoinen tekijä keskeyttää uuden harrastuksen vähäksi aikaa: myöhemmin sen pariin tuntuu olevan suorastaan ylitsepääsemättömän vaikeaa palata. Tämä blogi on kuitenkin ikään kuin metainnostus ja -harrastus, joka toimii tavallisen, jokapäiväisen innostumisen raamina ja rakenteena. Siksi se luettakoon immuuniksi edellä kuvaillulle näivettymiskuolemalle. Sarjis on todennut, että vaikka sarjainnostuminen on sallittua ja OK, tämän metainnostuksen täytyy säilyä. Ja hyvä niin, sillä kirjoittaminenhan alkaa tuntua jo melkein siedettävältä puuhalta.

Syy melkein kahden kuukauden kirjoitustaukoon (Suomen kieli kaipaa nasevan vastineen englannin sanalle  hiatus. Ehdotuksia?) on yllättävän selvä. 5.1.2016 Sarjis päätteli päivätyössään jäljellä olevat irralliset langat ja lähti opintovapaalle. Mikä ei sellaisenaan vielä selitä paljoa, mutta tätä muutosta edeltävä yleishärdelli sekä muutosahdistus ja/tai -vastarinta selittävät. Lähes koko vuoden 2015 kestänyt, Sarjiksen vastuulla ollut työprojekti läheni loppuaan, ja Sarjis juoksi Indiana Jonesin lailla kohti projektin luolan uloskäyntiaukkoa aikataulun kiviseinien luhistuessa kivi kiveltä ympärillä. Samalla Sarjis huomasi, että kas, nyt on muuten elämässä ihan liikaa… no, asioita. Ja että asiat ovat lopulta aika hanurista.

Hiukan myöhemmin Sarjikselle valkeni, että tämä asioiden hanuristaoleminen lienee melko varma merkki siitä, että asioita tosiaan ON liikaa, sillä normaalistihan asiat ovat jänniä ja mielenkiintoisia. Onneksi tässä vaiheessa oli jo tiedossa, että viimeisen rutistuksen loppu häämöttää, joten Sarjis teki omasta mielestään fiksuimman ratkaisun: innostuminen tauolle siihen asti, että se palaa itsestään. Ja katso: puolitoista kuukautta myöhemmin kiire oli helpottanut, ja koska Sarjiksen proverbiaalista pesää ei ollut loppuvuoden luolamaratonissa tyhjennetty tuhkia myöten, sankari pääsi nousemaan noista proverbiaalituhkista kuni pheenikslintu konsanaan. Kräää.

Nyt kun pateettis-dramaattisten metaforien pajatso on tyhjennetty, lukija kysyy, mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa ja miksi minua pitäisi kiinnostaa. No, tämä tarkoittaa sitä, että biisiprojekti ja yleinen innostuminen jatkuu, mikä on näkökulmasta riippuen tosi hyvä, tosi paha tai mitä tahansa siltä väliltä. Biisinteon lisäksi ohjelmassa on blogin ulkoasun uudistaminen, sillä Sarjis ei pidä nykyisestä graafisesta ilmeestä, joka oli alunperinkin vain ensimmäinen semikelvollinen kyhäelmä. Lisäksi Googlen mainokset tönäisivät ulkoasun kategoriasta ”melko säälittävä” sormella osoiteltavaan kategoriaan ”kato miten ruma”. Web design sattuu olemaan niitä harvoja harrastuksia, joista Sarjis ei innostu sitten millään, mutta pakko se on hoitaa kuntoon. Tai edes päivittää purkalla kasassa pysyvästä pysymään kasassa jeesusteipillä, jos mitenkään mahdollista. Katsotaan, millaista epähedelmää tämä nimenomainen epäinnostus kantaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Sarjainnostuja innostuu jälleen!

  1. Jee, tätä on odotettu. Ei siis ulkoasun päivitystä, vaan uutta tekstiä. Mut kai sen ulkoasunkin voi päivittää. Jee!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *